Lähestymme Maata kaukaa Marsin takaa, mitä näemme? Ensin kirkkaana loistavan pienen planeetan muiden aurinkokunnan planeettojen joukossa. Nyt olemme saapuneet alueelle, missä Aurinko näyttää 30 metrin päässä olevan jalkapallon kokoiselta kappalleelta, olemme siis Maan radalla.
Miltä Maa sitten näyttäisi vastaavasti Auringosta, jos sieltä käsin olisi mahdollisuus yleensäkään mitään katsoa? Ei hiekansirua kummemmalta, ja lainavalossa paistattelevalta.
Nyt olemme Kuun etäisyydellä Maasta: miten kiehtova onkaan tuo värikäs pallo. Ehkä siinä näkyy nyt eniten sinistä, meriä, maatakin. Kansainvälisen avaruusaseman kohdalta alamme kokea jo Maan elokehän laajoja piirteitä: olemmeko tulossa paratiisiin? Eikö Maa olekin kuin suuri emo, suuri äiti, joka on itsestään, uumenistaan, synnyttänyt ainutlaatuisen elokerroksen. Mitään vastaavaa emme ole nähneet matkamme aikana minkään muun aurinkokuntamme planeetan kohdalla. Voidaan siis sanoa, että näemme Äiti-Maan lempeät kasvot, jotka yhdistävät koko elollisen luonnon sulassa sovussa eläväksi kokonaisuudeksi...
Mutta mitä nyt? Olemme saapuneet reittilentokoneiden etäisyydelle Maasta. Tuolta porhaltaa äkäisen näköinen sotakone, Hornet, ja vaaputtelee itseään pyssyt ja ohjukset tanassa. Koettaako tuo törmätä ihan vasiten päällemme? Missä ovat ne lempeät äidinkasvot, jotka aivan äsken olivat Maan kasvot?
Lentoradioomme huudetaan äkäisiä komentoja ohjata lentolaitteemme pois Suomen, tuon perussuomalaisten isänmaan suljetuilta rajoilta. Muutoin nämä isänmaansa sankarilliset soturit ja puolustajat voivat avata tulen meitä "matuja" (maahantunkeutujia) vastaan. Muodostamme näiden perussotasankareiden mielestä suuren uhan heidän isänmaalleen! Jos emme siis tottele käskyjä, joudumme vastaamaan tästä rajaloukkauksesta sotalakien mukaisesti!
Saimme myös kuulla, että ihan äsken Suomen puolustusministeri (sotaministeri) Jussi Niinistö oli esittänyt reserviläistenkin eräänlaista pikaista liikekannalepanoa ihan lakeja "uudistamalla". Matut kun muodostavat uuden, suurensuuren uhkan isänmaalle, perussuomalaisten isänmaalle. Lisäksi itäisten naapureiden isänmaa muodostaa sekin suuren uhkan - siis meidän matujen lisäksi.
Oheinen juttuni on tietenkin vain tarinaa, eikö totta? Eihän nyt näin asiat suinkaan ole, eihän? Paitsi ehkä muutaman "yksittäistapauksen" osalta, jonka perussuomalaisemme ovat havainneet. Mutta silti kutsut kertausharjoituksiin pitää kiireesti laittaa lakiakin rukkaamalla, kun on noita uhkia, uhkia, uhkia...
Toisaalta kysyn silti: eikös Maan pitänyt olla meidän kaikkien yhteinen, koko elollisen luonnon? Eikös tämä kouhkaaminen "isänmaan" puolesta eristä ja rajoita meitä toisistamme. Eikös juuri tämä tällainen luo uhkaa omiin päihimme, pelkoa toisia kohtaan? Eikös juuri "isänmaan" puolesta ole kansat verissä päin tappaneet toisiaan, työntäneet "isänmaansa" rajoja milloin tuonne milloin tänne? Testosteronin ja veren roiskuessa... Eikös sitä testosteronien kuumentamaa verta roiskuteta edelleenkin eri puolilla Äiti-maan arpisiksi ammuttuja kasvoja niin, että ihmispakolaisemme, kanssasisaremme ja -veljemme, joutuvat etsimään suojaa myös Suomesta, jossa perussuomalaiset ovat sulkemassa rajoja entisestään? Ja kokoomus säestää Orvon lailla...
O tempora, o mores!